Hiilikasa

Päivistä tällä kertaa… Hide&Seek-pelisarjan ikimuistoinen ensimmäinen osa viime syksyltä. Paljon käsittämätöntä huumoria.

Kyllä, kyseessä on Potter-larppi. Tämän myönnettyäni voin mennä nurkkaan jupisemaan.

Tampereen Kuplinnasta selvittiin kunnialla. Hauskaa oli, ja lehtiäkin meni kaupaksi. Oli vähän harmi että Pienlehtimarssi kesti vain lauantain, lisäksi kun yleisöllä tuntui olevan vähän vaikeuksia löytää Klubille, joka siis sijaitsi syrjässä muusta festivaalista.

Lehteni nimesin lopulta Hullun Kuriksi. 20-sivuinen juttu siis kertoo Ruotsia 1500-luvulla hallinneesta hullusta Eerik-kuninkaasta. Tiedän, kuulostaa tylsältä, ja olen itsekin varsin hämmästynyt aihevalinnastani. Mutta Eerikin tarina sisältää monia aika skitsofreenisiä ja ennen kaikkea huvittavia  käänteitä. Jouduin jättämään useita hulluja asioita poiskin sivumäärän vuoksi.

Alla lehden kansi. Jos joku nyt palaa tai edes kytee halusta saada tämä vuosisadan nerokkain teos käsiinsä, se on helposti järjestettävissä. Muuten tulen joka tapauksessa vielä kaupittelemaan näitä Helsingin Sarjakuvafestareilla syksyllä.

Sain myös ilmoille ensimmäisen ihan oikean julkaisun! Räpellän Helsingin Yliopiston biologian ainejärjestön Symbioosin Symbiontti-lehteen Fuksin päiväkirja– otsakkeella sarjakuvaa. Sarjassa on tähän mennessä jopa yksi osa, mutta seuraavan lehden deadline lähestyy jo iloista vauhtia. :D

P.S

Petteri Tikkanen voitti tänä vuonna Sarjakuvafinlandian! Ihan parasta! Tikkanen jos kuka sen ansaitsee. Menkää lukemaan tyypin juttuja, ja hankkikaa Eero-albumi (joka siis voitti). Jee!

Ilmaisjakelulehtien tekstaripalstat aiheuttaa sekä hilpeyttä että syvää epätoivoa ihmiskunnan tilasta.

Hoo, olen elossa.

Tässä matkapäiväkirjani ystäväni Konstan ja minun eeppisestä reissusta Suomen melkein ympäri. Koska tämä tuskin kiinnostaa ketään muita kuin asianomaisia, on suuri aikomukseni päivittää lähiviikkoina jotain hienoa ja brillianttia. Stay tuned.

(Sanokaa ihmiset jos haluatte jotain sensuroitavan.)

Mikäs sen parempaa ajanvietettä luennolla kuin päiväkirjan väsääminen. Autenttisuuden lisäämiseksi ikuistan elämäni suoraan kuulakärkikynällä luentolehtiölle.

Joo. Suuranteeksi kaikille jotka tässä joutuvat esiintymään.

P.s. Annoin narsismin kukoistaa ja laitoin tonne yläreunaan tuollaisen uskomattoman mielenkiintoisen ja valaisevan tietoiskun.

Ville Pirisen tulevaisuutta käsittelevällä kurssilla tarkoitus oli sarjakuvastaa itsensä tulevaisuudessa, ja vaivautua väkertämään taustoja. Noh, mikäs sen parempaa kuin tuhertaa omaa kaunista pärstäänsä!

Tässä kymmensivuisessa on siis pääosassa MINÄ vuonna 2011. Sivurooleissa vilahtelee myös rakkaat siskoni ja äiskäle. Tehty lyikkäreillä (paitsi eka sivu, jonka epähuomiossa tussasin…) ja kaunisteltu photarilla. Käytetty runsaasti referenssikuvia. Ja teetä.

Kuinka käy kun katasrofi kohtaa…

Sarjakuvablogissani on… sarjakuva? Mitä tämä on?! : D

Pari viikkoa sitten meillä oli Petteri Tikkanen vierailevana opettajana, teemana tilan kuvaus sarjakuvassa. Ja erittäin hyvä kurssi olikin! Tämän tehtävän aiheena oli siis unen ja valveen välinen rajatila.

Vohou, jo toinen päivitys! Tällä kertaa laitan jo kuolema-aiheisessa Orjassa ilmestyneen sarjiksen. Kun ryhmässä puitiin ideoita tulevaan sarjikseen, heitin vitsinä että “dinosaurukset”, joka sitten sai runsasta kannatusta. Tuuminpa sitten että “miksipäs ei”, ja niin syntyi tämä masterpiece of art.

dinot1

dinot2

dinot3

dinot4

dinot5

dinot6

Elikä nyt pitäisi laittaa sarjakuvaa tänne tai Karri ei tykkää. Ja siis kaiken sekaannuksen välttämiseksi, ensimmäisessä postauksessa esiintynyt sarjiksenpätkä EI ollut minun, eikä minulla siihen oikeuksia ollut. Testasin vain blogilla räpeltelyä, ja kopsasin ekan googlettamalla löytyneen sarjissivun. Emmää oikeesti niin hyvin piirrä. (:

Hiiret

Jo orja.vuodatuksessa ilmestynyt sarjistehtävä, mutta on kuitenkin ihan kiva, niin laitan sen nyt tännekin. Vaikka vähän kömpelöltä se näyttää, näin jälkikäteen katsottuna. Oh well…